Sosiaalialan ammattilaisista noin 90 prosenttia arvioi Talentian kyselyssä, ettei helmikuussa voimaan tullut toimeentulotuen uudistus kannusta asiakkaita töihin tai vähennä pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.

Toimeentulotuen uudistuksen tavoitteena oli kannustaa työntekoon, vähentää riippuvuutta toimeentulotuesta, ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja vahvistaa julkista taloutta. Talentian kyselyn vastaajista 89 prosenttia ei nähnyt uudistuksen kannustaneen asiakkaita töihin. 92 prosenttia arvioi, ettei pitkäaikainen riippuvuus toimeentulotuesta ole vähentynyt.

– Toimeentulotuen pitkäaikaista tarvetta pitää vähentää. Se edellyttää, että ihmisiä autetaan ratkaisemaan toimeentulovaikeuksien taustalla olevia ongelmia. Muutoin edellytykset opiskella, työllistyä ja selvitä arjessa voivat heikentyä, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian erityisasiantuntija Heidi Pekkarinen sanoo tiedotteessa.

TOIMEENTULOTUEN perusosaa voidaan alentaa jopa 50 prosenttia, jos tuensaaja laiminlyö velvollisuuksiaan. Kyselyyn vastanneista 75 prosenttia arvioi, että tämä aiheuttaa vaikeuksia erityisesti mielenterveysongelmista kärsiville. Myös päihteitä käyttävien ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen arvioitiin vaikeutuvan.

Valtaosa (90 %) vastaajista katsoi, että ansiotulovähennys eli suojaosan poistaminen on kannustanut työntekoon vain vähän tai ei lainkaan. Suojaosa nousi esiin myös avovastauksissa.

– Ihmiset ovat joutuneet luopumaan osa-aikatöistä suojaosan poistamisen takia ja ovat hakeneet työn sijaan toimeentulotukea, eräs vastaaja kertoi tiedotteen mukaan.

Vain neljä prosenttia vastaajista arvioi toimeentulotuen uudistuksen vahvistavan julkista taloutta pitkällä aikavälillä.

Vastaajista Vastaajista 84 prosenttia arvioi sosiaalihuollon palvelujen kysynnän kasvaneen ja 86 prosenttia arvioi työmääränsä kasvaneen uudistuksen jälkeen.

– Kelan etuusmenojen mahdollinen väheneminen ei yksin kerro vaikutuksista julkiseen talouteen, jos samalla hyvinvointialueiden sosiaalipalvelujen tarve ja työmäärä kasvavat tai kuntien työllisyyspalveluissa työ lisääntyy. Kokonaisarvioinnissa on siksi tarkasteltava valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien kustannuksia yhdessä, Pekkarinen sanoo.

TALENTIA vaatii uudistuksen kokonaisvaikutusten arviointia sekä asiakkaiden perusoikeuksien että julkisen talouden näkökulmasta.

– Järjestelmän tulee huomioida ihmisten erilaiset elämäntilanteet, turvata välttämätön toimeentulo ja kannustaa aidosti työntekoon. On tärkeää varmistaa, ettei uudistus lisää eriarvoisuutta tai syvennä jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevien ihmisten ahdinko, Pekkarinen sanoo.

Talentia vaatii parannusta myös viranomaisten väliseen tiedonkulkuun, jossa kyselyn perusteella on merkittäviä puutteita. Ongelmat tiedonkulussa johtavat Talentian mukaan siihen, että viranomaiset siirtävät vastuuta toimijalta toiselle ja asiakas voi jäädä palvelujen väliin.